Kehitteillä oleva kansallinen lääkityslista hyödyttää myös omaishoitajia. Lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset voidaan jatkossa huomata aiempaa helpommin.
Vaiheet:
- Rakenteellinen annosohje
- Valtakunnallinen lääkityslista
- Lääkityslista hoidon rajapinnoissa
- Osastolääkitys ja kansalaisen kirjaukset
- Kattavat kokonaislääkitystiedot
Kansallinen lääkityslista jalkautuu käyttöön vaiheittain. Kehitteillä on mahdollisuus täydentää listaa luontaistuotteilla ja lisäravinteilla.
Heidi Suolanko on 12-vuotiaan poikansa omaishoitaja. Poika sairastaa neurologista sairautta, joka vaatii ympärivuorokautista lääkitystä. Lääkityksen kanssa ei voi syödä tiettyjä kipulääkkeitä.
Lääkkeiden kaikki yhteisvaikutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä lääkäreiden tiedossa. Suolanko on ollut tilanteissa, joissa lapselle on määrätty kipulääkettä, jolla on haitallisia yhteisvaikutuksia pojan jatkuvan lääkityksen kanssa.
”Olen joutunut vanhempana nostamaan asian esiin, että lapselle ei voi määrätä tuollaista kipulääkettä, että on oltava toinen vaihtoehto. Sitten olen vain toivonut, että haitalliset yhteisvaikutukset huomattaisiin esimerkiksi apteekkihenkilökunnan toimesta”, Suolanko kertoo.
Jatkossa riski vastaaviin tilanteisiin pienenee, kun jokaisen apteekkiasiakkaan lääkitys päivittyy yhdelle dokumentille, kansalliseen lääkityslistaan.
Lääkityslista antaa selkeän kokonaiskäsityksen asiakkaan lääkityksestä
Kansallinen lääkityslista on Kelan ohjaama hanke, joka tehdään yhteistyössä THL:n ja Fimean kanssa. Sen tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta sekä helpottaa terveydenhuoltoalan ja apteekkihenkilöstön työskentelyä.
”Kansallinen lääkityslista kokoaan kansalliseen Kanta-palveluun lääkkeen käyttäjän ajantasaisen lääkityksen selkeään listamuotoon. Siinä kunkin lääkkeen reseptit näkyvät vain yhteen kertaan”, kiteyttää Kanta-palveluiden päässä lääkityslistan kehitystyötä johtava liiketoiminnan asiantuntija Harri Nurmi.
”Lääkitysturvallisuudesta voidaan huolehtia paremmin: lääkkeen käyttäjällä, apteekilla ja lääkkeen määrääjällä on selkeä käsitys siitä, mitä lääkettä potilas käyttää. Sen kautta saadaan oikea lääke oikeassa annoskoossa ja oikeaan aikaan otetuksi.”
Miehensä omaishoitaja Kaisa Haapanen kertoo puolisonsa Kanta-listan olevan tällä hetkellä lähes satakohtainen. Kiireisillä lääkäreillä on haasteita saada kokonaiskuvaa potilaan terveydentilasta ja kaikista käytössä olevista lääkkeistä, kun listassa on uudet ja vanhat reseptit sekaisin, ja vastaanottoaikaa on vain kymmenen minuuttia.
”Siinä on muutamalla lääkärillä valahtanut suu auki sitä listaa lukiessa”, Haapanen kertoo.
Välillä on käynyt niin, että samasta lääkkeestä on ollut monta reseptiä, joissa olisi ollut vielä lääkkeitä saatavissa, ja ne ovat jääneet huomaamatta.
Harri Nurmi tunnistaa nykytilanteen ongelman.
”Reseptikeskuksessa voi olla samasta lääkkeestä monta eri reseptiä, ja silloin saattaa olla hankalaa hahmottaa sitä kokonaisuutta, että mitä tulisi käyttää. Se voi tietysti johtaa siihen, että henkilö ei saa apteekista sitä lääkettä mitä pitäisi saada, koska ei ole havaittu, että jokin resepti olisi loppunut. Tai sitten ei ole huomattu, että potilaalle on määrätty uusi lääke, jota tulisi käyttää, koska reseptilista on niin pitkä.”
Lääkityslista saattaa täydentyä tulevaisuudessa myös lisäravinteilla
Proviisori ja aiemmin apteekissakin työskennellyt Harri Nurmi on hyvin kartalla siitä, millaista asiakkaiden reseptien käsittely apteekkihenkilökunnan toimesta on. Niitä toimenpiteitä on tarkoitus helpottaa.
Kansallinen lääkityslista jalkautuu käyttöön vaiheittain. Apteekkihenkilökunnan työskentely helpottuu ensi vuonna, kun rakenteinen annostus tulee käyttöön. Sillä pystytään varmistamaan, että lääkkeen käyttäjällä on käytössään oikea annos lääkkeestä. Samalla koko Suomen lääkkeet kattavaa lääketietokantaa päivitetään niin, että sinne tulee uusia apteekin tarvitsemia tietoja. Tällöin esimerkiksi lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät asiat hoituvat sujuvammin apteekissa.
”Apteekkihenkilökunnalle tulee entistä helpommaksi huomata mahdolliset poikkeavuudet annostuksessa”, Nurmi kertoo.
Kansalaisille lääkityslista jalkautuu vuoden 2024 lopussa. Lääkityslistan kehitys jatkuu myös tämän jälkeen, ja yhdeksi lääkityslistan myöhemmän vaiheen ominaisuudeksi on kaavailtu lisäravinteiden listaamista. Sen myötä jokainen voisi täydentää omaa listaansa myös ravintolisillä ja luontaistuotteilla. Harri Nurmen mielestä ominaisuus olisi hyödyllinen.
”Niiden avulla pystyttäisiin seuraamaan lääkkeiden, vitamiinien ja luontaistuotteiden yhteisvaikutuksia. Luontaistuotteilla on yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Nyt kun mistään ei voi nähdä asiakkaan käyttämiä luontaistuotteita, niin voi olla hankalaa päätellä, mistä joku haitta johtuu. Esimerkiksi mäkikuismalla on yleisesti aika paljon yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, ja se olisi hyvä saada listalle mukaan”, Harri Nurmi kertoo.
Lääkeasioinnin sujuvuus on tärkeää omaishoitajille
Omaishoitaja Heidi Suolanko pitää tulevaa uudistusta hyvänä asiana, varsinkin järjestelmän kattavan lääketiedon vuoksi. Tosin lääkelista hyödyttäisi Suolankoa parhaiten, jos hän pääsisi näkemään lapsipotilaansa lääkityslistan. Haasteeksi jää nimittäin se, ettei lapsensa omaishoitaja pääse lukemaan yli 12-vuotiaan poikansa terveystietoja Kanta-palvelusta.
”Se on tosi huono asia. Asioiden hoitaminen vaikeutuukin siinä, että pitää olla todella hyvin kartalla siitä, kuinka paljon reseptissä on jäljellä lääkkeitä. Apteekissa pitää aina muistaa kysyä, että mitä on jäljellä, minkä verran ja onko varmasti resepti voimassa kun seuraavan kerran menee apteekkiin”, Suolanko kertoo.
Resepti- ja lääkeasioinnin sujuvalla toimivuudella on suuri merkitys Suolangon perheen arjessa, joka on ajoittain haastavaa.
”Vuosia kestäneet rikkonaiset yöt vaikuttavat myös asioidenhoitoon ja muistamiseen. Kaikki mikä helpottaa arkea, on tervetullutta”, Suolanko summaa.
Apteekissa Suolanko ottaa yleensä kolmen kuukauden lääkkeet kerralla, mutta yksi pojan lääkkeistä on sellainen, jota saa vain kuukauden kerrallaan.
”Vaikka apteekissa sanotaan, että kyllä varmaan muistat minkä verran lääkettä on reseptillä jäljellä, niin olen sanonut, että tervetuloa saappaisiini, että en muista”, kolmen lapsen äiti kuvailee.
”Toivon toki, että lapsen lääkityslistan voisi tulostaa vaikka printtiversiona omaishoitajalle. Olen laatinut sellaisen itselleni kaiken varalle tietokoneelle ja kalenterin väliin, että jos olisi jokin hätätilanne, niin kaikki kolme lääkettä annostuksineen ovat listattuna valmiina. Helpottaisi kuitenkin paljon, jos omaishoitajavanhempi näkisi lapsensa lääkityksen vaikka 16-vuotiaaksi saakka. Tuo 12 vuotta on mielestäni liian matala ikä.”
Järjestelmän toimintoja kehitetään asiakkaiden avulla
Lääkityslistan kehitys on hyvässä vauhdissa. Tänä vuonna tehdään pitkäjaksoisia yhteistestauksia eri järjestelmien kesken. Näin testataan, että järjestelmät ovat yhteensopivia, ja tieto esimerkiksi lääkkeen annostuksesta välittyy oikein apteekeille.
”Koska kyseessä on todella iso muutos, niin haluamme sen olevan huolellisesti suunniteltu ja testattu, ennen kuin se menee käytäntöön. Pitkillä yhteistestausjaksoilla varmistamme, että kaikki toimii. Jos jokin lääketieto tulkitaan väärin, niin se voi olla todella vaarallista”, Harri Nurmi kertoo.
Kehityshankkeessa on mukana monta eri toimijaa, millä varmistetaan monipuolinen ja mahdollisimman hyödyllinen lopputulos.
”Olemme saaneet hyvin apteekkilaisia yhteistyöhön tässä muutostyössä, ja myös apteekkijärjestelmätoimijoita on otettu tiiviisti mukaan suunnittelutyöhön”, Harri Nurmi kertoo.
Asiakkaiden mielipiteillä ja käyttökokemuksilla on myös suuri merkitys lopputuloksen kannalta.
”Yritämme aikaistaa asiakkaiden osallistumista kehitystyöhön, jotta saisimme heti tiedon siitä, mitä tarpeita oikeasti on. Olemme saaneet paljon väkeä mukaan yhteistyöhön, ja sen myötä voimme saada asiakkaan äänen kuuluviin ja toimivampia järjestelmiä kentälle”, Nurmi summaa.
Myös Receptumissa on aloitettu työt kansallisen lääkityslistan parissa. Samalla kehitetään MAXXia tukemaan myös Ruotsin Nationell Läkemedelslistaa.
”Olemme erittäin innoissamme tästä hankkeesta ja näemme tässä paljon mahdollisuuksia. Kansallinen lääkityslista mahdollistaa uusien lääkehoitoja tukevien ominaisuuksien kehittämistä”, Receptumin kehitysjohtaja Mika Weckström sanoo.
”Käynnissä olevan kehitystyön myötä meillä on jatkossa mahdollisuus kehittää myös oman järjestelmämme toiminnallisuuksia jopa yli maiden rajojen. Näin laajempi käyttäjäkunta voisi hyötyä toistensa ideoista”, Weckström toivoo.
