Maailmassa lienee vain yksi henkilö, joka tuntee apteekkialan lainsäädännön, viranomaisvelvoitteet ja apteekkiarjen tarpeet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hän on farmaseutti ja Receptumin tuotepäällikkö Pia Ukkonen, joka teki perusteellisen selvitystyön maiden reseptinkäsittelyn lainsäädännöllisistä viitekehityksistä ja vertasi niitä toisiinsa.
Muutama vuosi sitten Pia Ukkonen löysi itsensä norjalaisesta apteekista tarkastelemassa apteekkiarkea kaikista näkökulmista. Hän oli kenttätyössä selvitystään varten, jonka päämääränä oli ymmärtää Norjan apteekkialan todellisuutta, viranomaisvelvoitteita, lainsäädäntöä, apteekin päivittäisiä toimintoja ja farmaseuttien tarpeita.
Farmaseutti ja Receptumin tuotepäällikkö Ukkonen oli tehnyt saman ennenkin Ruotsissa. Pitkät selvitystyörupeamat ovat johtaneet apteekkiammattilaisten, viranomaisten ja apteekkiasiakkaiden apteekkiasiointia helpottaviin ohjelmistoratkaisuihin, joiden keskiössä on potilasturvallisuus – apteekkiammattilaisten käyttökokemusta ja rajapintojen toimivuuksia unohtamatta.
Potilasturvallisuus ja toimintavarmuus pohjaavat asiantuntemuksesta
Ruotsissa yksi Receptumin päähankkeista on Suomen tulevaan kansalliseen lääkityslistaan verrattava hanke Nationell läkemedelslista, joka jalkautuu käytettäväksi jokaiseen ruotsalaiseen MAXX-apteekkiin 1.5.2023 mennessä.
Norjassa Receptum on ollut mukana rakentamassa sekä kansallista EIK-reseptinkäsittelyjärjestelmää että uuden sukupolven apteekkijärjestelmää. Tämä sai vastikään käyttöhyväksynnän maan viranomaisilta.
Receptum on ainoa apteekkijärjestelmätoimittaja, jolla on viranomaisen hyväksymät järjestelmät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
-Voidaan sanoa, että ei ole toista apteekkitoimialan ohjelmistotoimittajaa, jolla olisi näissä kolmessa maassa viranomaisten hyväksymää ohjelmaa tai osaamista, Pia Ukkonen kiteyttää.
Hankkeita varten tehtävä selvitystyö vaatii tekijäkseen näkemyksellisen henkilön, joka todella tietää, mitä kentällä tapahtuu. Norjassa selvitystyö aloitettiin jo vuonna 2016, kuusi vuotta ennen ohjelmiston käyttöönottoa!
-Tein hanketta varten taustatutkimusta ja toiminnallista määrittelyä. Esiselvitys alkaa tutustumalla maan markkinoihin, sen rakenteisiin ja toimijoihin sekä siihen, millaisia ohjelmistoja ja ohjelmistotoimijoita maassa on, vuosituhannen alussa Receptumilla aloittanut Ukkonen kertoo.
Kehitys syntyy yhteistyönä viranomaisten kanssa
Asiantuntemus, uusien hankkeiden aloitus ja sitä varten tehtävä selvitystyö edistävät paitsi ohjelmistokehitystä, myös apteekkialaa yleisesti. Modernein ohjelmistokehitys ja työvälineet, sekä eri toimijoiden rajapintojen yhteensovittaminen saumattomaksi kokonaisuudeksi kiinnostaa myös viranomaisia, jotka hekin haluavat olla kartalla alan kehityksestä – ja kehittää sitä itsekin.
Receptum tekee yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa ympäri Pohjoismaita ja Suomessa aktiivista yhteydenpitoa käydään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. Fimea pyysi Ukkoselta taannoin lisätietoja erityislupalääkkeiden sähköistämisestä Ruotsissa ja Norjassa.
-Erityislupahakemukset ovat sähköistetyt Ruotsissa ja Norjassa, ja meillä Receptumilla on siitä kokemusta. Fimea oli tekemässä selvitystä asiasta, ja he olivat olleet itsekin yhteydessä Ruotsin ja Norjan viranomaisiin lisätietojen vuoksi, mutta saadut tiedot eivät vastanneet kaikkiin Fimean kysymyksiin. Kävimme Fimean kanssa yksityiskohtaisesti läpi maiden mallit, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia, Pia Ukkonen kertoo.
Pia Ukkonen teki liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönsä reseptinkäsittelyohjelmiston riskienhallinnasta. Haaga-Helialle tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää olemassa olevaa ohjelmistotuotannon riskienhallintaprosessia siten, että se täyttäisi kaikki tiedossa olevat, kesäkuussa 2022 voimaan astuvat Ruotsin viranomaisten reseptinkäsittelyohjelmistoille asettamat riskienhallintaan liittyvät vaatimukset ja suositukset.
Opinnäytetyössä myös selvitettiin, voisiko opinnäytetyön tuloksena kehitetty riskienhallintaprosessimalli täyttää myös Suomen ja Norjan viranomaisvaatimukset, jotka kohdistuvat reseptinkäsittelyohjelmistojen ohjelmistotuotannon riskienhallintaan.
Sama tavoite, erilaiset tarpeet
Suomen, Ruotsin ja Norjan apteekkimaailmalla on kaikilla sama tavoite: potilasturvallisuus ja hoidon parasta mahdollista toteutumista tukevat prosessit, työvälineet ja ohjelmistot. Jokaisella maalla on kuitenkin omat lakinsa, säädöksensä ja vaatimuksensa, joiden mukaan ohjelmisto tulee toteuttaa.
-Vaikka MAXX-ohjelmiston perustoiminnot ovat samat kaikissa kolmessa maassa, niin reseptinkäsittelyn yksityiskohdat ovat niin erilaiset, ettei apteekin prosessista saa tehokasta, jos kaiken tekee samalla tavalla. Siksi reseptinkäsittely on aina maakohtainen, Pia Ukkonen kertoo.
Vaikka ohjelmisto reseptinkäsittelyä lukuunottamatta on aika lailla samanlainen kautta Pohjoismaiden, on eri maissa kehittynyt vuosien aikana erilaisia menettelyjä ja ominaisuuksia, jotka on kopioitu muihin maihin.
-Esimerkiksi Ruotsiin on viety Suomen annosohjetarramalli, joka on ihan erilainen kuin Ruotsissa muuten käytössä olleet annosohjemallit, Ukkonen kertoo.
No millainen Ruotsin tarra on muissa apteekkijärjestelmissä?
-Se on Suomen tarraa pienempi, jolloin siihen jää vähemmän tilaa tekstisisällölle. Suurin osa lääkkeiden käyttäjistä on iäkästä ja on tärkeää, että annosohjetarran fontti on riittävän iso helposti luettavaksi.
Norjaan Receptum on jo toteuttanut lääkevarmennuksen rajapinnat, jotka ovat jo käytössä kaikissa Norjan apteekeissa. Vastaavat rajapinnat on toteutettu myös MAXXiin Suomessa ja Ruotsissa.
