Turvallisuus, helppous ja taloudellisuus. Siinä pähkinänkuoressa Pharmacin lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun edut.
Pharmacin Vantaan-tuotantotiloissa vilisee hassuja hattuja. Toukokuussa käyttöön otetut puhdastilat ovat Euroopan mittakaavassakin huippumodernit.
Koneet pakkaavat suomalaisten annosjakeluasiakkaiden lääkkeitä. Jokaisessa läpinäkyvässä annospussissa on asiakkaan ja mukana olevien lääkkeiden tiedot ja ne valokuvataan automaattisesti. Mahdollisuus siihen, että jakeluvirhe päätyisi asiakkaalle, on yksi miljoonasta.
Automaatio lisää lääketurvallisuutta
”Automaatiolla on oleellinen merkitys lääketurvallisuudelle. Virheet on helpompi minimoida koneellisesti. Käsin tarkistetaan vain kuvauslaitteen ilmoittamat virheet ja mahdollisen korjauksen jälkeen korjatut pussit kuvataan vielä uudelleen. Ilman digitaalisia kuvantamislaitteita toiminta olisi ihmisen muistin ja lääketuntemuksen varassa”, sanoo Pharmacin toimitusjohtaja Karoliina Kaijasilta-Järvenpää.
Automaatio on myös hyvin kustannustehokasta, sillä se ei sido paljon ihmistyöaikaa.
”Asiakasmäärämme on kasvanut huomattavasti, ja se kasvaa jatkossa vielä enemmän sitä mukaa kuin väestö ikääntyy. Ilman automatisaatiota tarvitsisimme moninkertaisen määrän henkilökuntaa.”
Suomessa hävitetään vuosittain 100 miljoonan euron edestä käyttämättömiä lääkkeitä. Koneellisen annosjakelun ansiosta lääkitys on aina ajan tasalla, lääkityskokeilut ovat helpompia ja lääkehävikki huomattavasti vähäisempää.
”Annosjakelun avulla apteekit voivat tarjota asiakkailleen entistä monipuolisempia palveluita. Palvelu on hyvin kattavasti tarjolla eri puolilla maata. Satakunta apteekkia ei vielä tarjoa annosjakelua, mutta tavoitteenamme on saada palvelu kaikkiin Suomen apteekkeihin.”
Receptum merkittävässä roolissa
Receptum on ollut merkittävässä roolissa Pharmacin varastonhallintajärjestelmän kehittämisessä.
”Meillä varaston ja varastorobotin hallinta tuotannossa pyörii hyvin Receptumin MAXX-apteekkijärjestelmän avulla”, Kaijasilta-Järvenpää sanoo.
Käyttäjäkunta kasvaa
Suomessa lääkkeiden koneellinen annosjakelu on alkanut sairaaloissa 1990-luvulla ja apteekeissa 2000-luvulla. Tällä hetkellä loppukäyttäjiä on vajaat 40 000. Muissa Pohjoismaissa ollaan edellä: Tanskassa on 60 000, Norjassa 90 000 ja Ruotsissa jo lähes 200 000 annosjakelun käyttäjää.
Annosjakelun käyttöönottoa ovat Suomessa hidastaneet myöhäisen käyttöönoton ohella Kela-korvattavuuden tiukat rajat: asiakkaan pitää olla yli 75-vuotias ja hänellä täytyy olla vähintään kuusi annosjakeluun sopivaa Kela-korvattavaa lääkettä hoidon aloitusvaiheessa.
Kaijasilta-Järvenpää uskoo, että annosjakelulla voitaisiin tuoda tasapuolisuutta, laatua ja säästöjä huomattavasti nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle.
”Suomessa on paljon sellaisia asiakkaita, jotka tarvitsisivat annosjakelua, vaikka heillä olisi vain yksi tai kaksi lääkettä käytössä. He eivät syystä tai toisesta suoriudu lääkkeen ottamisesta itsenäisesti. Lääkepurkkeja voi olla toistakymmentä nuoremmallakin asiakkaalla. Korvattavuuden rajoja pitäisi miettiä uudelleen siksikin, että väestö ikääntyy ja ihmisten omatoimisuutta ja kotona pärjäämistä halutaan tukea. Yli 75-vuotiaiden määrä melkein kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.”
Annosjakelu pitää tehdä helpoksi
Annosjakelu pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi asiakkaalle, vaikka sote- ja maakuntauudistus toisikin mukanaan rakenteellisia muutoksia.
”Lääkehuolto turvataan joka tapauksessa. Annosjakelulla voi olla silloin vielä tärkeämpää paikata mahdollista paikallisen apteekin tai terveydenhuollon toimipisteen puutetta.”
Kaijasilta-Järvenpää uskoo, että Pharmacilla on tulevaisuudessakin keskeinen kumppanuusrooli apteekkien ja asiakkaiden taustalla, mutta että yhtiö tunnetaan myös muista digitaalisista palveluista ja innovaatioista.
”Kyse ei ole vain annospussista, vaan erilaisista tukipalveluista apteekeille, palvelutaloille, kotihoidolle, kuluttajille ja omaisille. Uskon, että viiden vuoden päästä ne ovat osa palveluvalikoimaamme.”
Tavoitteena Pharmacilla on hänen mukaansa tuoda ihmisille lisää omatoimisia vuosia kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön ja omaisille ja hoitajille lisää yhdessäolon hetkiä lääkejakelun sijaan.
”Tulevaisuuden vanhukset ovat erilaisia kuin ennen. He haluavat ja osaavat pyytää enemmän palveluita. Entistä enemmän on myös valinnanvaraa sen suhteen, miten vanhuus halutaan viettää. Arjen sujuvoittamisesta tulee haluttua palvelua.”
