Kanta-lääkityslista tulee: MAXX on valmis ensimmäisen vaiheen jalkautukseen

Toukokuun alusta alkaen reseptinkäsittely selkeytyy apteekeissa vaiheittain rakenteisen annostusohjeen ja Lääketietokannan muutosten jalkautumisen myötä. Lääketietokannan muutosten yhteydessä otetaan käyttöön rakenteinen erillisselvitys ja biosimilaaritieto.

Muutosten myötä annostusohjeiden aukikirjoittamisen tarve apteekissa vähenee, virheiden määrä pienenee ja lääkitysturvallisuus paranee.

Konkreettisesti muutos näkyy esimerkiksi siinä, ettei reseptin määrääjä voi epähuomiossa sivuuttaa lääkemääräyksestään olennaisia osioita. Apteekkihenkilökunnalta säästyy aikaa, kun kaikki tarvittavat tiedot on kirjattu reseptille jo valmiiksi. Rakenteinen annostus mahdollistaa myös sen, että järjestelmä voi tarkistaa automaattisesti annostuksen ja huomauttaa ylisuuresta tai liian pienestä annostuksesta.

Kanta-lääkityslista jalkautuu käyttöön viidessä vaiheessa. Rakenteinen annostus ja Lääketietokannan muutokset ovat osa ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön myös määrätyn lääkkeen yksilöivä tunniste, jonka pohjalle lääkkeen jatkumoon perustuva itse Lääkityslista tullaan kakkosvaiheessa rakentamaan.

1.5. alkaen apteekkiohjelmistojen on tuettava rakenteista annostusta ja pystyttävä toimittamaan rakenteisen annostuksen reseptejä. Potilastietojärjestelmillä on oltava samaan aikaan yhteensopiva järjestelmä. Potilastietojärjestelmille on annettu melkein kahden vuoden siirtymäaika rakenteisen annostuksen muutokselle ja rakenne tulee pakolliseksi vuoden 2024 lopussa. Lääketietokannan muutokset tulee ottaa käyttöön potilastietojärjestelmissä viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä.

THL:n lääkehoidon tiedonhallinnan erityisasiantuntija ja proviisori Annika Koivisto on innoissaan Lääkityslistan tulosta.

– Tätä on odotettu vuosia ja taustatyötä on tehty jo vuosikymmenen verran, Koivisto
sanoo ja jatkaa:

– Ammatillisesti ajattelen, että kaikkein merkittävin asia on se, miten lääkkeiden käyttäjä tulee hyötymään muutoksesta. Lääkitysturvallisuus paranee merkittävästi ja turvallisuuden lisäksi lääkkeen käyttäjä tulee saamaan rahallisia säästöjä. Merkittävää on myös se, että apteekilla säästyy Lääkityslistan myötä enemmän aikaa lääkeneuvonnalle ja lääkehoidon onnistumisen seurantaan ja tukemiseen.

Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen jalkautus tuo mukanaan rakenteisen erillisselvityksen. Sen myötä erilliskorvauksen piirissä olevien lääkkeiden resepteihin on jo lääkärin päässä kirjattu valmiiksi vaadittavat sisällöt, jotta asiakas saa hänelle kuuluvat lääkekorvaukset
oikein.

– Tällä hetkellä vain osa potilastietojärjestelmistä huomauttaa lääkärille, että valmisteeseen liittyy erillisselvitys. Tällöin saattaa käydä niin, ettei asiakas ole saanut hänelle kuuluvaa korvausta lääkkeestään, proviisori Annika Koivisto kertoo ja jatkaa:

– Apteekissa saatetaan huomata, että reseptillä tulisi olla erillisselvitys ja farmasisti on yhteydessä reseptin laatijaan sen saadakseen. Jatkossa järjestelmä tukee sitä, ettei lääkäri pääse järjestelmässä eteenpäin ottamatta kantaa erillisselvitykseen. Näin muutos helpottaa lääkäriä, jonka ei tarvitse muistaa erikseen, mihin lääkkeeseen liittyy erillisselvitys – ja myös farmasistia, jonka ei tarvitse ottaa yhteyttä lääkäriin puuttuvien tietojen vuoksi.

Lääkitysturvallisuuden lisääntymisen ohessa lääkityslistan odotetaan tuovan rahallisia säästöjä sekä yhteiskunnalle että asiakkaille, myös erityisen kalliiden biologisten lääkkeiden kohdalla. Farmasistit eivät voi tehdä vaihtoa määrätystä lääkkeestä edullisempaan lääkkeeseen biologisten lääkkeiden kohdalla. Jatkossa kun lääkäri määrää biologista lääkettä, järjestelmä näyttää hänelle automaattisesti vastaavat lääkevaihtoehdot, biosimilaarit. Mikäli lääkäri ei valitse edullisempaa lääkettä, niin hänen täytyy kirjata syy reseptiin.

– Apteekki ei näe, onko biologisella lääkkeellä ollut reseptin laatimishetkellä edullisempia vaihtoehtoja. Kun lääkäri on määrännyt biologisen lääkkeen, sitä ei voida kyseenalaistaa. Apteekin rooli on tukea lääkehoidon onnistumista, vähentää pelkoja muutostilanteessa ja varmistaa, että asiakas osaa käyttää vaihtoehtoisen lääkkeen annostelulaitteita oikein, proviisori Annika Koivisto sanoo.

Kakkosvaiheessa käyttöönotettavan Lääkityslistan myötä asiakkaalla on jatkossa käytössään yksi lista, jota kaikki lääkehoitoon osallistuvat ylläpitävät omilla kirjauksillaan, myöhemmissä kehitysvaiheissa myös potilas itse. Lääkityslista on ajan tasalla ja reseptit päivittyvät automaattisesti niin, että kustakin lääkkeestä on vain yksi lääkemääräys voimassa – pois lukien tietyt lääkkeet, joista on käytössä kaksi eri vahvuutta.

Muutos tuo kolmosvaiheessa myös ketterämmän yhteyden apteekkien ja terveydenhuollon välille, jolloin viestintä asiakkaan lääkehoidon seurannasta hoituu nykyistä helpommin ja nopeammin. Myös eritasoiset lääkehoidon tarkistusmerkinnät otetaan tuolloin käyttöön.

Kanta-lääkityslistan on määrä olla käytössä koko laajuudessaan vuonna 2030. Ensimmäinen vaihe tuli ottaa käyttöön maaliskuussa, mutta käyttöönotto viivästyy toukokuun alkuun. Kelan mukaan viivästys johtuu siitä, että yhteistestaus on kesken vielä yli 10 järjestelmätoimittajalla joko eteenpäin yhteensopivuuden tai toiminnallisuuden osalta. Lääkityslistan 1. vaiheen käyttöönottoa ei voida tehdä ennen kuin on varmistuttu siitä, että sähköinen lääkemääräys toimii muutosten jälkeen kaikissa tietojärjestelmissä.

Kanta-lääkityslistan vaatimukset on otettu huomioon Receptumilla, jossa huolehditaan siitä, että MAXX pysyy ajan tasalla alan muutoksista. Testaustiimin ohjelmistotestaaja ja farmaseutti Ilmari Ojanen kertoo, että ohjelmistotoimijat otetaan mukaan hankkeisiin jo niiden varhaisessa vaiheessa.

– Viranomaiset järjestävät kuulemisia ja pitävät kaikki toimijat ajan tasalla tulevasta, jotta ohjelmistot ehditään päivittämään muutosten jalkautuksiin mennessä. Receptum tuntee apteekkiarjen käytännön työn ja pystymme ottamaan sen huomioon ohjelmistoa kehitettäessä, Ojanen kertoo.

Kun suuret raamit on määritelty, tehdään yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ja toteutus viedään MAXXin koodaajille. Koodaajilta ohjelmisto etenee testaajille ja lopulta apteekkeihin. Lääkityslistan myötä tulevien muutosten osalta testaukset aloitettiin vuonna 2020.

Receptumin tavoitteena on helpottaa apteekkiarkea ja tarjota apteekeille mahdollisimman toimiva käyttöjärjestelmä sen tarpeisiin.

– MAXX on ylläpidettävä järjestelmä: se on koodattu järkevästi ja sitä voidaan muokata helposti. Testaamisessa pyrimme miettimään kaikki mahdolliset tilanteet, joissa voi tulla mutkia matkaan. Tietoturvallisuus on aina pääasia ja kaikessa täytyy pohtia, liittyykö muutoksiin mitään riskejä, Ilmari Ojanen jatkaa.

MAXXia päivitetään jatkuvasti, vähintään kerran kuussa. Kehityksen keskiössä on jatkuva testaaminen. Receptumin testiryhmään kuuluu viisi henkeä, jotka käyttävät ohjelmistoa kaikin mahdollisin tavoin eri asetuksilla. Testauksia tehdään jokaisen muutoksen jälkeen.

Oman testiryhmän lisäksi Receptumilla on käytössään testiapteekkeja ympäri Suomen. Apteekit saavat ohjelmiston uusimman version käyttöönsä ennen kuin se julkaistaan ja päivitetään kaikkiin MAXX-apteekkeihin.

– Kaikkia bugeja ei välttämättä löydy testitiimin testaamisen yhteydessä. Silloin yhteistyöapteekkien käyttäjäkokemukset ovat arvossaan. Joskus tulee vastaan poikkeustapauksia, jotka ilmenevät vain tietyissä tilanteissa, Ilmari Ojanen kertoo.

Testiapteekkien palautteen lisäksi Receptum ottaa ilolla vastaan kaikkien MAXX-apteekkien palautetta MAXXin käytöstä. Palautteen myötä ohjelmistoa kehitetään palvelemaan apteekkilaisia aina parhaalla mahdollisella tavalla.

– Palautteen saaminen on todella tärkeää, Ilmari Ojanen päättää.